torstai 24. maaliskuuta 2011

Sirkku was in Amsterdam

Terveisiä aurinkotuolista! Nyt on sellainen fiilis, että asiat ei ole ollenkaan huonosti!Biksut päällä, aurinkotuolissa kirjoittelen tätä blogia. Onkohan liian aikaista drinksulle, sillä se on ainut mikä tästä yhdistelmästä puuttuu. Elmo nukahti juuri istualteen pöydän päähän, joten nyt kun kannoin hänet sänkyynsä, niin minulla on aikaa kirjoitella. Mitenhän saisin käännettyä puukkoa haavassa suomalaisilta ystäviltäni, jotka kuulemma rännässä vaeltaa... Ai niin, varasinhan minä äskön etelänmatkan. Huhtikuussa kävästään koko perhe Lanzarotella. Pieni irtiotto tähän Akin tiukkaan opiskeluaikatauluun. Kriteerit olivat, että on lämmintä, halpa ja lyhyt lento. Nyt on mitä odottaa, olen yhtä hymyä kuukauden verran.

Nyt on mitä odottaa...
 

 Mutta nyt oli tarkoitus kertoa Amsterdamin viikonloppureissusta. Anja-mummi oli siis meillä kylässä ja hoiti Elmoa sen reissun ajan. Lähdimme varhain perjantaiaamuna ajamaan kohti Doveria, missä meitä odotti lautta. Lautalla huristelimme kanaalin yli Ranskan puolelle ja ensi kohteena meillä oli autokauppa matkan varrella. Aki on ajatellut tuovansa verovapaasti auton täältä ja pohtii nyt että minkälaista autoa haluaisi. Toistaiseksi hän on päätynyt tälläiseen urheiluautoon Caterham merkiltään. Minähän en näistä tajua mitään, mutta sen on kuulemma niin kevyt ja niin tehokas jne. Mun mielestä se auto näyttää ihan kermit-sammakolta. Mun mielestä vois ennemmin ostaa vaikka jonku Porshen, joka sopis mun käsilaukun väriin. Mut meil on niin eri näkemys näist auto asioista... Ja onhan mulla Poloinen!!! Joo, siis tosiaan tälläinen harrasteauton hän haluaa hankkia. Mutta kattokaa ny vaikka, ihan Kermit -The Frog.

Tälläistä hän kävi sitten koeajamassa.


Sieltä sitten ajoimme Amsterdamiin ja kepeästi löysimme hotellin ja vielä meikä kartturina. Noista teknisistä vehkeistä ei ole mihinkään; auton navigaattori ei tunnistanut pienempiä teitä ja Akin superkännykän navigaattori tilttas kaikenaikaa. Mitä niillä tekee kun on paperiversio kartta ja taitava kartturi?

Hotelli Amsterdamissa
Yllä oleva hotelli ei ollut meidän hotellimme, mutta tälläinenkin nähtiin siellä. Kun saavuimme omaan hotelliin ja omaan huoneeseen, minä en voinut muutakuin purskahtaa nauruun: huone missä oli 2 sänkyä, 2 lamppua, pöytä ja telkkari.Vessa ja suihku olivat käytävällä. Huone haisi ja näytti vankilalta ja myöhemmin meille selvisikin, että se on ollut nuorisovankila, sekä maahanmuuttajien ensisijoituspaikka. Emme jaksaneet vaihtaa huonetta, kun ei siellä tulisi muutenkjaan oltua, olkoon nyt tälläinen extreme reissu. Samantien lähdimme sitten kaupungille syömään ja ihmettelemään. Ilta kului kuin siivillä ja lähes kaikki mitä nähtiin oli kovin uutta. Kaikki mitä olet kuullut Amsterdamista pitävät paikkansa ja vielä enemmänkin, sanotaanko näin. Takaisin hotellille pääsimme riksalla, jota polki unkarilainen nuorukainen ja tunsimme heti maittemme välistä veljeyttä, keskustellessamme sukulaiskielistämme.



Polkupyörä virityssysteemi

Yksi kaupungin siistein puoli oli se, kuinka jalankulkijat ja etenkin pyöräilijät on otettu huomioon. Pyöräilijöille oli tehty omia kaksi suuntaisia teitä, kevyelle liikenteelle lauttoja sekä pyörille omia parkkihalleja, sillä ihan ytimessä oli niin pieniä katuja, että siinä ihmisjoukossa käveleminen olisi hankalaa. Autoliikennettä olikin vähän ja tuntui, että kaikki liikkuivat joko kävellen, pyörällä tai julkisella kulkuvälineellä. Polkupyöriin olikin tehty mitä ihmeellisimpiä virityksiä: joissakin oli istuinviritykset edessä ja takaa ja niiden ympärille sellaiset sateensuojapussukat. Hauskannäköisiä olivat myös ne laatikot edessä tai takana, missä kuljetettiin eläimiä. Siellä saattoi isompikin bokseri tai noutaja istuskella ja katsella maisemia, kun isäntä tai emäntä polki pyörää.

Amsterdamissa on vajaat 500 000 polkupyörää ja ajokilometrejä tulee enemmän pyörällä kuin autolla.
Seuraavana päivänä läksimme katsomaan nähtävyyksiä, ihan sen kummemmin mitään suunnittelematta. Heti löysimmekin sopivan vesibussin, joka kuljetti ympäri kaupunkia esitellen nähtävyyksiä. Mielenkiintoisimpia olivat Anne Frankin talo, sillä olen kuunnellut kirjan ajaessani Suolahti-Valkeala väliä vuoden sekä asunnot, jotka oli rakennettu veden päälle.
turistit vesibussissa.
Perusarkkitehtuuria
Asunnot kanaalissa.
Välillä kävimme kahvittelemassa, shoppailemassa ja seksimuseossa. Viimeisessä mainitsemassani paikassa oli paljon aiheeseen liittyvää taidetta, vahanukkeja ja vahanukkeja. Seksiähän on ollut niin kauan kuin on ollut ihmisiä ja siitä tehtyjä patsaita ja piirroksia on muinaisesta kreikasta saakka.

Törröttämässä seksisymboli Marilynin vieressä.
Siinä se päivä sitten hujahtikin. Jossakin vaiheessa tuntui, että hamppu haisi nenässä kokoajan, sillä "Coffee Shop":ja oli jokapuolella ja ohikulkiessa tuli oikea pöllähdys. Mietin, että onkohan ne työntekijätkin siellä sitten kaiket päivät pöllyssä? Olin niin väsynyt kävelystä ja edellisenä iltana tuli valvottua ja törpöteltyä sen verran että tarvitsin päikyt. Kävelimme Hotellille päikyille kahdeksalta illalla ja kun heräsimme en jaksanut lähteä mihinkään. "Ei oo enää nuori ja komee, enää on vaan komee..." Monen unettoman yön jälkeen arvostaa kyllä suuresti hyviä yöunia. Vetäistiin yli 12 tunnin unet ja lähdettiin matkaamaan takaisin.

Huippu reissu! Ei edes riidelty yhtään ;) Vielä jäi paljon näkemättä, sillä Amsterdam on niin monipuolinen kaupunki arkkitehtuurinsa, kulttuurinsa ja vapaamielisyytensä vuoksi. Sinne tahdoo vielä uudestaan!


Ikuinen muisto Amsterdamista!




Ei kommentteja: