Ensimmäinen päivä

Huoh!

Pääsimme perille! Eilinen oli super-rankka päivä! Lähdimme Elmon kanssa yhden aikoihin Helsingistä ja ensimmäinen pysähdys oli Kööpenhaminassa. Kaikki sujui hyvin, ruokailut pikkupojan kanssa vähän miten sattui, mutta kyllä hän ruokaa sai!!! Köpiksessä vaihdoimme konetta ja lensimme Glasgow:n. Kun olimme laskeutumassa, maisemat olivat niin mahtavat että kiinnostukseni Skotlantia kohtaan alkoi herätä, siellä on pakko käydä vuoden aikana. Glasgow:ssa jouduimme odottelemaan muutaman tunnin ja siellä Elmon keskittyminen alkoi pikkuhiljaa herpaantua ja samalla äidin hermot. Tosin ihmiset ihailivat suloista pellavapää poikaa Elmoa ja juttelivat hänelle. Elmo vastasi sujuvasti takaisin: "bai bai" ja "tänk juu!" Viimeinen lento Southamptoniin, josta Elmo itki täysiä puolituntia, johtuen paineista hänen korvissaan. Voi poloista! Ihmiset osaavat olla julmia, sillä sain todella rajuja katseita kanssamatkustajilta, vähän niinku että "Hiljennä se mukula!" Mulkoilin takaisin.

Kaikenkaikkiaan matka sujui hyvin, ottaen huomioon, että lähdimme 8.30 kotoa ja olimme suomen aikaa 21.30 perillä. Niin etenkin Elmolle 10 pistettä ja papukaijan merkki. Aivan todella reipas poika!!!!

Aki oli Bemarilla vastassa ja isän sekä pojan jälleennäkeminen oli liikuttava. Uuteen kotiin oli puolen tunnin matka ja melkein suoraan sänkyyn. Matka oli Elmolle niin rankka, että hän heräsi yöllä itkemään parikin kertaa tunniksi, mutta muuten nukkuikin hyvin.

Kädet syyhyten olen laittanut tavaroita paikoilleen. Uusi kotimme on IHANA!!!! Tosin vaikuttaa siltä, että meillä on joko liikaa tavaraa tai englantilaisilla liian vähän säilytystilaa, näyttää huolestuttavalta, että mihin saamme kaiken mahtumaan.

Kaupassakin ehdimme Elmon kanssa käydä ja otin kontaktia paikalliseen myyjään nimeltään Joe. Joe jutteli mukavia ja kysyi mm. "Where have you learned english?" Vastasin "In our school." Paluumatkalla minua hieman huvitti.

Jatkan kodin laittamista ja opiskelen tämän bloggauksen saloja...

Heippa ensikertaan!