viimeaikaisia tapahtumia...

Sairastelua
Tuossa oli jakso jolloin kökötimme paljon Elmon kanssa kotona. Ensin Elmolla yskää ja flunssaa, sitten meillä oli jonkinsortin vatsapöpö. Minulla se oli niinkin raju, että makasin sängyssä 34 tuntia, mitä nyt kävin vessassa tyhjentämässä. Siitä ei meinannut tulla loppua, joten kävimme lääkärissä. Sitä varten piti ottaa muutama erikoissana selville, ennenkuin menimme vastaanotolle. Lääkäri oli aivan ihana! Keski-iän ylittänyt mies, joka oli hirmu kohtelias ja osasi käsitellä Elmoa hienosti. Hän oli selvästi innoissaan siitä, että olimme suomalaisia, koska hän kyseli maastamme ja meistä asioita ja sanoi, että me olemme hänen ensimmäiset suomalaisasiakkaat. Lopuksi hän kertoi, missä ehdottomasti kannattaa käydä tällä alueella vierailemassa. Erittäin miellyttävä käynti.

Sairastelu on jatkunut Elmon flunssalla ja silmätulehdusella. Elmo sai silmätippoja. Ne silmät oli kyllä rajut, ei saanut auki silmiä aamuisin, olivat niin rähmäiset. Voi poloista poikaa... Toivottavasti se siitä. Minua on alkanut tympäsemään tämä kotona kökkiminen. Onneksi anoppi tuli!!!!!


Jumppaa
Kehnosti olen päässyt jumppailemaan, koska on ollut sairastelua ja Aki tekee pitkää päivää tukikohdassa. Yhden kerran olen käynyt kokeilemassa paikallista zumbaa. Paikka oli tälläinen järjestöjen talo, jota saa vuokrata omaan käyttöön. Siellä oli tälläinen sali, joka oli lopulta täpösen täynnä zumbaajia yhteensä noin 50. Hiki tuli ja hauskaa oli. Lopuksi juttelimme tovin ja hän otti varuiksi yhteystietoni, jos tarvitsee tuuraajaa.


Viime sunnuntaina kävin Five Rivers Leisure Centre:ssä Body Pumppaamassa ja Body Palancessa. Ohjaajana oli hyvin tumma, nelivitonen mies Eddie. Eddie oli hulvaton kaveri. Hän sai pumppitunnin ihan mielenkiintoiseksi jutuillaan, laulamisellaan ja striptease liikkeillään, mutta kun sama jatkui BodyPalance tunnilla, niin sit meni kyllä maku. Muutoin ihastuin BodyPalanceen, että se tulee olemaan minun vakiotreeni jatkossa. Normaaliin tyyliini sitten latasin pumppitunnilla peruspainot, mitä olen käyttänyt tangon päihin. Ja koska en meinannut jaksaa, niin karjuin aina biisin loppuvaiheessa, kaikkia nauratti se ja Ediie teki pilkkaa minusta. Lopuksi ja etenkin BodyPalance tunnilla lihakset huusivat LEIPÄÄ, niin että tärisin kauttaaltaan. No senhän tietää mitä siitä seuraa. Seuraavat neljä päivää olivat yhtä tuskaa!!!! Ei tullut huvikseen mentyä yläkerran ja alakerran väliä kotona, sillä kerroksen vaihto vaati hillittömän sisun ja tahdonvoiman ja kaiteesta tuli pitää NIIN kovasti kiinni että edes pääsi liikkumaan. Koko kroppa kirkui kolme päivää ja oli aivan kosketusarka. No, mutta ina kun se on ohi, niin sen unohtaa. Ens kerralla taas sama hommaa!

Anoppi
Anja tuli 6. päivä sunnuntaina ja sitä oltiinkin odotettu kuin kuuta nousevaa. Elmo ja mummi ovat touhunneet yhdessä paljon ja minä olen saanut hieman omaa aikaa. Mummi on kyllä maailman herttaisin ja avuliain ihminen. Ja hän osaa nauttia ja ihmetellä elämän pienistä asioista. Yritän ottaa hänestä siinä asiassa mallia ja välttää vaatimasta elämältä koko ajan lisää. Pitää osata nauttia siitä mitä on. Akilla on pikku loma tulevana viikonloppuna. Lähdemme KAHDESTAAN käymään autolla Amsterdamissa. Saadaan vähän yhteistäkin aikaa. Mummi on sitten kaksin Elmon kanssa täällä Englannin kodissa.

StoneHenge
Eilen kävimme katsomassa StoneHengeä kolmistaan. Onhan se merkillistä, kuinka ihmiset ovat tuoneet ennen ajanlaskua Kreikan nurkilta kiven järkäleitä, joista pienimmät painavat 5 000 kiloa Brittein saarten mantereelle. Ensteks laivalla pitkä matka meren halki rannikolle ja sitten satojen ihmisten työjuhdalla vedetty sata kilsaa keskelle peltoo. Hirveä vaiva, en mää vaan viittis. Elmo osoitti kunnioitusta myöskin tälle maailman suojelukohteelle sanomalla: "Siinä se kiviläjä on." kun ajoimme ohitse.

Sellaista tällä kertaa...

Kuulemisiin...