maanantai 26. joulukuuta 2011

Joulujuhla

Akin kurssin tukikohdassa järjestettiin joulujuhla koko henkilöstökunnalle. Tarjolla oli ruokaa ja juomaa ilmaiseksi sekä ohjelmaa lapsille. Paikan päälle saapui pukki kahden porin kanssa, mutta tämä joulupukki ei hoksannut puhua Suomea, vaikka sieltä onkin kotoisin, vaan puhui englantia, niinkuin valtaväestö juhlassa...
Paikka oli koristeltu joulukoristein...
Elmo pukeutui vielä viimeisen kerran lentäjän pukuun ja tässä vielä rohkeasti poseeraa "pukin" vieressä...
Oletteko muuten miettinyt mitä joulupukki on suorana käännöksenä englanniksi... Christmas goat.Mites sen selität ulkolaiselle, no en mitenkään, ei kannata, kuulostaa liian oudolta.

Mutta hei, nyt perehtyessäni asiaan wikipedian avulla, niin siellä kerrotaan että aikanaan pakanallisessa Suomessa nuuttipukit pukeutuivat hedelmällisyysriitin hahmoksi, pukiksi. Hän laittoi pukin sarvet, tuohinaamarin ja turkin nurinpäin. Pukki vaelteli talosta taloon juoden tarjottua alkoholia ja jakoi lahjoja kilteille lapsille ja vitsoja tuhmille lapsille. Onko ihme että pukkia on pelätty? Ja se on oikeasti ollut pukin näköinen, siitä nimi. Ei mikään JouluMies tai JouluUkko...

Joulupukki tuli paikan päälle ja jätti poronsa ulos, jonne niitä pääsi silittämään. Pukki itse meni omaan "pesäänsä" vastaaottamaan lapsia ja antamaan heille lahjoja.
Tältä näytti joulupukin lahjojen jako paikka.
Toiset lapset leikkivät laululeikkejä sillä välin.
Tässä kuvassa Sebastian Father Christmas:n sylissä.
Elmo oli monta kertaa menossa joulupukin luokse, mutta kävi toisin, mitä aikaisempina vuosina: ensinnäkin kyllästyi odottamaan ja kun oli aika, niin iski rimakauhu. Viime vuonna hän kävi kättelemässä joulupukkia ja toivotti hyvät joulut ja lauloi vielä päälle. Tänä vuonna oli toinen meininki, ihan paniikkitilanne, mutta katsotaan sitten ensi vuonna uudestaan.

Näimme viimeisen kerran Sabinen ja hänen perheensä kanssa ja minä itkin kuin pikkulapsi ääneen. Itkin koko illan ja vielä pari päivää sen jälkeen. Niin paljon tulen ikävöimään ystävääni jota näin lähes päivittäin ja lapsistamme tuli todella hyvät ystävät. Pidän huolen kuitenkin siitä että olemme yhteydessä säännöllisesti ja näillä näkymin näemme jo maaliskuussa, joten ei paha.

Ihana tyttö johon ehdin rakastua: Talea.
Hän nukkui rinnallani viimeisenä päivänä 2 tuntia kun toimin babysitterinä ja sai minut miettimään tyttölapsen tekemistä uudelleen...
I will miss you all so much!

lauantai 24. joulukuuta 2011

Valmistujaiset


Ja vihdoin se koitti. Kauan odotettu kurssilta valmistuminen. Miesten kova työ palkittiin McKenna päivällisellä. Valitsin juhliin sinisen puvun, joka jäi kesällä äänestyksessä toiseksi. Valitettavasti ja suureksi ihmetyksekseni kaappini oli ehtinyt suurentaa puvun epäistuvaksi, mutta muita vaihtoehtoja ei oikein ollut, joten pukua vähän viriteltiin.  



Tälläinen tukka tällä kertaa. Ei ollut niin paljoa aikaa laittautua, koska laitoin Sabinen hiukset ja siinä meni sellainen 2 tuntia. Omassa meni noin 20 minuuttia.




Nuttura sivulta.




Laura, Marie ja Helena alkudrinkkien kera.



Komistukset:
Majuri Antti Rautio ja Aki.




Helena ja Sabine juhlatunnelmissa.




Kaverikuva Suomen neitosista:
Minä ja Laura.
Lauran sanoja lainatakseni:
"Oli enemmän kuin 100 jänistä, että meillä oli toisemme."



Meidän pöytäseuruetta.


Ja hänen miehensä


Puheita pidettiin ja juhlissa oli joku ihme erikoisuussääntö, että koko virallisen ohjelman aikana ei saa mennä toilettiin lainkaan ja sehän ei meikäläiseltä onnistunut. Joten sain huikeat huudot kun karkasin vessaan ohjelmien välissä ja huikeat taputukset kun palasin. Yleensä pidän huomiosta, mutta nyt hävetti aivan huikeasti. Erikoisuussääntöjä...

Tässä todistusta hakemassa:
Luutnantti Aki I. Heinonen
Ei mikkää turha jätkä.


Sotilasvirkamies Jarno Koivisto.
Kova jätkä sekin!!
Siinä se nyt sitten on...



Luokan primuksen palkinnon sai Edgar Vink Alankomaista.

Loput kuvat ovatkin kaverikuvia... Minä kun en malta istua paikallani, niin halusin muiston jokaisesta.

Cindy (USA) ja Meiksi.
Sabine (Itävalta-Saksa) ja mä.
Thomas (Sabinen mies - Saksa)
Debora (Brasilia-Hollanti)
Natalie (Australia)
Jack (USA)
Suomen miehet Aki ja Antti
Marie ja Killerby juhlimassa valmistumista.
Jane (Englanti)
ihkut töröhuulet
Tässä olen Guillamen äidin kanssa samassa kuvassa. Hauskin juttu oli, kun hän tuli sanomaan minulle, että tunnen sinut; Olet Desperate Housewife. Siinähän tunsi itsensä ihan julkkikseksi. HEH!
Jarno (Suomi - Finland)
Helena (Ranska)
Guillame (Helenan puoliso - Ranska)
Edgar (Alankomaat)

Kolmen kopla - Minä, Laura ja Sabine


Se oli sitten siinä. Katse tulevaisuuteen ja Suomeen. Pakkausta ja siivousta ja autossa istumista...

Uusi-vanha elämä edessä.

torstai 15. joulukuuta 2011

Ladies Night Out

Olimme sopineet Ladyjen kanssa että lähdemme yhden kerran yhdessä ulos, olemmehan sen ansainneet. Itse mietin vaan, että juu, minähän en muuta ole täällä tehnytkään kuin että aina jos on vain tilaisuus, niin meikä paukauttaa bailaamaan. Ihan pelottaa mitä minun maksa tuumaa tästä vuodesta... Mutta joillekin rouville ulkona käyminen oli ensimmäinen kahteen vuoteen. Pitihän heitä käydä ulkoiluttamassa. Ja kuten vastasin kutsuun, laitan sen tähän näin: Siellä missä ruokaa, juomaa ja bailausta, siellä on myös Sirkku, aina.
Kerranhan täällä eletään.



Jo matkalla avasimme skumppapullon ja kohotimme maljan MEILLE! Myös Helena joka on jo Ranskassa, oli puhelimen välityksellä mukana! Olimme varanneet pöydän upeasta italialaisesta ravintolasta, missä ruoka osoittautui todella maukkaaksi ja olihan siellä silmänruokaakin...


Alkupaloina brucettaleivät, joissa kome eri makua: tomaatti, pesto ja juusto-valkosipuli. Suunmukaista!!!! Pääruuaksi valitsimme: jättikatkarapuja, lohta, lammasta, ankkaa ja jotan kalaa, minkä nimeä en tiedä suomeksi. Ja RUOKA OLI NIIN HYVÄÄ! Pelkästään sen vuoksi voisi muuttaa Italiaan!!!


Pitkän nautiskelun jälkeen siirryimme tälläisen yökerhon ja pubin välimalliin. Siellä alkoi sitten drinkkikierrokset. Itseäni alkoi ihan pelottaa, että kun mitä oli viisi, niin että 5 cocktail-kierrosta. Vaikka olenhan minä reenannut, mutta silti...


Joskus on hauskaa pukeutua hieman överisti, ihan täysin kontrastina sille mitä päivisin täällä kotona on verkkareissa. Joten tällä kertaa gansteri-look. Tai Las Vegasilainen cabaree tanssija.


Olesko kolmatta kierrosta menossa... Fressinä, vielä.


Kaverikuva minusta ja Laurasta.


Gansteri aseineen.


PUM PUM!!!!


Koko porukka yhteiskuvassa: Mie, Sabine (Saksa), Natalie (Australia), Laura (Suomi) ja Amy (USA).

Siinähän kävikin niin, että mulla oli ihan ongelmia pysyä samassa tahdissa muiden kanssa. Mietin, että kaatoiko, ne niitä cocktaileja pöydän alle, kun ei niillä noussu päähän. Tai sit mä oon mennyt ylikuntoon... Kyllä näköjään muutkin kansalaisuudet osaavat ottaa. ;)

Loppu illan kuvat ovatkin sensuroituja, mutta hauskoo oli ja kävimme tanssilattialla "dancing our butts off", niinkuin joku sen lausui. Joku kävi joulukoristelemassa Tescon edustan, minusta se oli ihan oikein, se näyttikin niin tylsältä, että parempi siihen olikin laatottaa (se en ollut muuten minä).

Hei, se on viikko jäljellä. Sitten alkaa paluumatka Suomeen. Yritän kirjoittaa matkalta meidän joulusta ja reitistä, että seurailkaa vielä hetki. 29.12. päättyy Desperate Housewife in the UK, koska silloin ollaan Suomen maan kamaralla.

Näkemisiin!!!

tiistai 13. joulukuuta 2011

Ornament change

Meillä oli kurssilaisten puolisoiden kanssa "viimeinen international lunch" ja tällä kertaa pidimme sen kahvitteluhetkenä ja Ornament Exchange -tapahtumana. Eli jokaisen tuli hankkia joulukoriste mikä kuvastaa omaa maataan ja se mikä ei varsinniin tullut minulle ja Lauralle selväksi, että koristeen tulee saada ripustettua kuuseen. Olimme kumpikin hankkineet porot, jonka voi sijoittaa paremminkin pöydälle kuin kuuseen.

Itse vaihto olikin mielenkiintoinen:
Jokaiselle jaettiin numerot 1-6 eli niin monta kuin paikalla oli henkilöitä. Numero 1 sai aloittaa ja valita kuusen alta lahjan. Numero kaksi oli seuraava, hän sai joko ryöstää numero ykkösen lahjan tai valita uuden lahjan kuusen alta. Numero 6 on parhaimmalla sijalla, sillä hän saa juurikin sen lahjan minkä haluaa. Samaa lahjaa ei saa varastaa takaisin. Aina jos henkilöltä varastetaan lahja, hän voi varastaa toiselta tai ottaa uuden kuusen alta. Samaa ei saa varastaa heti takaisin. Yhdellä lahjalla on kolme elämää, eli sitä ei voi varastaa kuin kerran.

Meidän vaihdot meni ihan liian iisisti, ei ollut kuin yksi varkaus. Jokainen sai sitten selittää kuusenkoristeiden merkityksen, että miksi oli valinnut juurikin ne kuusenkoristeet.

Itse sain australialaisen Natalien hankkimat kuusenkoristeet:



joulupukki joka lentää Australialaisella lentokoneella ja


Tähti.

Tässä teille ideaa naispikkujouluihin.

maanantai 12. joulukuuta 2011

Winter Ball

eli päiväni prinsessana. Ilmoittauduimme Winter Ball -tanssiaisiin ja lainasin ystävältäni Lauralta tanssiaispukua. Siis niin IHANA. Kun sen sai päälleensä niin oikein tärisin, kun oli niin ihastuttava olla. Tunsin itseni tuhkimoksi. Hankin itselleni tuollaisen samanlaisen vielä joskus, vaikka ei olisikaan mitään juhlia enää, niin pukeutuisin siihen muuten vain välillä ja leikkisin prinsessaa.

Hiukset eivät olleetkaan niin helppo nakki tällä kertaa. Mietin monesti, että missä on Nina liljankukkien kanssa, miksei se ole täällä kähärtämässä mun tukkaa. Ähersin tuota tukkaa jotain 2 tuntia ja kiroilin itsekseni. Klassinen virhe: kävin pesemässä tukan juuri ennen laittautumista, niin pitkät hiukset eivät kähärry niinkuin pitäis. Yksi päivä väliä pesussa ja kampauksen tekemisessä on paras.

Hengailimme bailuissa Amyn ja Jackin kanssa.
Tässä yhteiskuva tytöistä.



Amyn ja Jackin kanssa päivällispöydässä. Alkupaloina oli joko tomatti-mozzarella salaatti tai täytetyt herkkusienet. Miehet otti tietenkin salaatit ja naiset pekoniherkkusienet, NAM!!!
Pääruokana oli buffetpöytä, missä kokit leikkasivat 5 eri lihanpalasta. NAAAAAAAMMMM!!!

Jälkiruoaksi sai valita vadelmajuustokakkua tai Christmaspuddingia. Yllä olevassa kuvassa jälkimmäinen ja jos sen olisi syönyt, niin olisi tullut niin humalaan, sillä en ole koskaan syönyt sellaista ruokaa mikä maistuu noin hirveästi alkoholille, huh. EI NAM!

Jusstokakku, nam!
Ohjelmassa oli ammuntaa, siis laseraseella. 5 henkilöä ampui samaan aikaan ja se kenellä oli riittävän hyvät pisteet pääsi palkintolistoille. Aki pääsi pisteen päähän voittajasta, eli se ei ihan riittänyt. Mut jos minulta kysytään, niin siinä asessa oli aluksi jotain vikaa, kun ei meinannut tulla pisteitä. Sitten lopuksi ihan järjetön loppukiri. Minä en niin innostuksissani menestynyt. Se oli enemmänkin sellaista kirkumista ja jalalla polkemista. Tulin kuitenkin omassa sarjassa kolmanneksi, ainoana naisena. Mahtoi niitä kahta miestä harmittaa...

Joulupukki oli jättänyt rekensä juhliin ja huomatkaa Suomen rekisterikilpi!!!! Loppuilta meni tanssiessa livebändin tahdissa.

Kaikista siisteintä koko illassa oli ehkä tuo mekko kuitenkin!!! Ja se tuhkimofiilis. Kiitos Laura kovasti lainasta!!!