Pääsimme osallistumaan RAF:n (Royal Air Force) Battle of Britain -juhlaan. Tätä asiaa juhlistetaan tällä saarella siksi, koska Aatun suunnitelmat menivät mönkään toisen maailman sodan aikaan.
Valitsin ruskean iltapuvun, jonka olen ostanut Elmon syntymän jälkeen ja jostain kumman syystä vaatekaappini oli kutisanut sen taas istuvaksi. Joillekin lihominen tuottaa paljon erilaisia ongelmia, kuten tämä taloudellinen puoli; minä vain valitsen kokoa suuremman vaatteen kaapista ja voilá ihan kun olis uusi puku, kun ei ole aikoihin käytetty.
Väkräsin juhlanutturan ja olihan siinä vähän väkrääminen, kun piti peilien kanssa pelata että näki mihin hiussuortuvia ja pinnejä pujotteli, mutta hyvähän tuosta näytti tulevan...
Juhlapaikka oli "koristeltu" asiaan kuuluvaa tunnelmaa ruokkien.
Ennen juhlasaliin siirtymistä oli ylilento, joka tehtiin toisessa maailman sodassa käytetyllä Harvard merkkisellä lentokoneella. Se oli todella vaikuttavaa!!! Kone kävi hirmu alhaalla ja nosti sieltä ylös.
Ranskalainen pariskunta Helena ja Guillaume. Helenalla oli huono onni juhlapuvun kanssa. Puku tuli päivän myöhässä, eli seuraavana päivänä juhlien jälkeen ja Helenaa harmitti kovin.
Juhlissa oli istumapaikat ja pääsin pastorin sekä logistiikka-Insinöörin viereen. Keskustelu oli mehevää ja mielenkiintoista.
Alkuruoaksi oli tomaatti-mozzarella salaatti ja pääruoaksi nautaa, kasviksia ja kahta erilaista perunaa sekä herkkukastiketta.
Akin pöytäseuraa; insinöörin vaimo.
Jälkiruoka ei ollut niin maittavaa, vaikka hyvältä näyttikin. Sitruunaleivos marjojen ja kermavaahdon kanssa.
Juhlat olivat kovin viralliset. Puheita pidettiin todella paljon, videoesityksiä oli neljä ja paikalle oli kutsuttu kuuluisa historoitsija-kirjailija (kuvassa vasemmalla), joka on tutkinut juurikin tätä Battle of Britain aihetta. Winston Churchill oli myöskin paikalla polttelemassa sikaria (kuvassa oikealla). ;)
Pöytäkoriste.
Yksi hieno hetki juhlissa oli se, että kun ensimmäiseksi nostettiin malja kuningattarelle ja kuunneltiin Britannian kansallislaulu ja sen jälkeen kuulutettiin, että nostamme maljan Suomen presidentille ja Maamme -laulu lähti soimaan. Tunsin suurta ylpeyttä ja lauloin sydämestäni mukana. Siellä sitten koko sali nosti Tarjalle maljan, HIANOO!!! Lopuksi nostimme maljan vielä Saksan valtakunnan kanslerille.
Virallisten osuuksien jälkeen menimme pubin puolelle vielä ja minä tietysti kaappasin Sir Winstonin samaan kuvaan ja näytimme hänen tunnetuksi tekemää Victory -merkkiä.
Ja pitihän sitä päästä kuuluisan kirjailijan James Hollandin kanssa samaan kuvaan. Hän myös suositteli minulle paikkoja missä kannattaisi vierailla täällä Englannissa ollessa.
Semmottiset juhlat tällä kertaa!
Tsau viikoksi, tää lähtee auringon lämpöön!!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti