Blondi tuli taloon

Ystäväni, kollegani ja kummipoikani äiti Johanna tuli kauan odotetusti käymään luonamme. Olimme alkutekijöiksi suunnitelleet Lontoon reissua ja lopun ajaksi sitten meille maaseudulle ihan vaan hengailemaan. Olemme jossun kanssa kuin siskokset riitelemme ja rakastamme rajusti. Ehkä osittain hyvin samanlaiset luonteenpiirteet mätsää ja kolisee, mutta meitä ei toivottavasti mikään erota. Perjantai ilta meni ihan vilkaistessa Lontoon pubi elämää ja hieno pubi löydettiinkin. Pubi missä piano sekä laulaja ja pari ylimääräistä mikrofonia. Minähän yritin kärkkyä siellä vuoroa, että saisinko napattua mikin, mutta toisaalta ihan hyvä etten, oli sen verran vaikeita biisejä, enkä muistaisi sanoja ulkoa. Mutta mieletön paikka ja laulajat kuulostivat ammattilaisilta.

Oli Johannan ensimmäinen kerta Lontoossa ja minulla taisi olla viides kerta, niinpä sainkin toimia matkaoppaana. Välillä ihan oltiinkin oikealla suunnalla. ;) Perusnähtävyydet tietenkin piti käydä katsomassa: Big Ben ja House of Parliament.

London Eye...

Westminster Abbey, mis Kate ja Will meni naimisiin.

Puhelinboxit...

Green Parkissa oli mitä erilaisimpia eläimiä ja hanhet sekä oravat tulivat kädestä syömään.

Sitten osuttiinkin juuri vahdinvaihdon aikaan Buckingham Palacen nurkille, joka olikin täynnä turisteja. Kyllähän tuo vahdinvaihto melko mahtipontiselta näytti kun siihen tarvitaan noinkin iso miehitys ja orkesteri sekä liikenne pysähtyy.

Ja poliisit vartioivat tapahtumaa. Lontoon kierteleyn ja minishoppailujen jälkeen meidän tuli valmistua illan teatterielämykseen. Lähdimme hyvissä ajoin hotellille, mutta juuri sinä viikonloppuna oli monia metrolinjoja poikki ja meillä meni tunti ylimääräistä metroseikkailuissa. Hotellilla oli vaivaiset 15 minuuttia aikaa käydä suihkussa, syödä evästä, pukeutua, laittaa hiukset ja meikata. Ja täytyy sanoa, että ei mitään turhia muijia olla, vartin päästä oltiin matkalla. Ja voe morjens mitä kilkuttelua korkkareilla metrotunneileissa, kyllä se mahtoi näyttää ihan kauheelta.



Olimme teatterilla 3 minuuttia yli aloituksen ja juurikin alkusoittojen aikaan kilkatimme omille paikoillemme. Minä olin niin hiestä märkä ja henki kulta ei meinannut kulkea että ensimmäiset 20 minuuttia meni siihen tasoittumiseen.
Kävimme siis katsomassa Thriller Live -musikaalin, mikä kertoi Michael Jacksonin urasta aina Jackson 5 saakka. Musikaali oli enemmänkin musiikkishow, missä käytiin popinkuninkaan biisejä läpi kutakuinkin aikajärjestyksessä. Laulaja ja tanssijakaarti oli TODELLA ammattitaitoisia.




Puolivälin jälkeen alkoi tulla enemmän Mikko Jaakkolan uudempaa tuotantoa ja me Johannan kanssa aloimme olla aivan liekeissä!!! Bailasimme omilla tuoleillamme ja kiljuimme esityksille. Takana oleva naisporukka nauroi meille ja sanoi: "I wanna have the same drink that you are drinking!!!" Harmi kun en tajunnut sanoa, että tämä on kuule ihan luontaista...

Musikaalin jälkeen kävimme syömässä iltalialaisessa ja menimme vielä lopuksi ostoksille Lillywhites:iin, koska kaupat oli auki kymmeneen. Ja siitä sitten hotellille nukkumaan, että seuraavana päivänä jaksaa taas.

Sunnuntaina sitten kävimme Notting hill:ssä kahvilla ja olimme ehdottomasti sitä mieltä, että kyllä se Hugh Grant sais luvan näyttäytyä. Mutta ei sitä sitten näkynyt...

Metrotunnelissa

Löytyi sieltä metrotunnellista tälläisiä erittäin houkuttelevia Suomi-mainoksia. Kyllä nyt Suomen turismi mahtaa nousta huikeaan lukemiin näillä mainoksilla.

Governt Garden oli ihastuttava paikka. Siellä sai ihmetellä vaikka mitä!!! Oli maalareita, savitaiteilijoita, paljon erilaisia käsityöläiskojuja, viehättäviä putiikkeja, kahviloita, esiintyjiä, muusikkoja jnejne. Kuten ylläolevassa kuvassa oli todella erikoisuusmies: hyvín isänmaallinen; pukeutunut Iso-Britannian lippu vaatteisiin mm nännitasseleihin, missä oli sellaiset hapsut joita hän sitten pyöritteli. Hauska show, jonka loppullinen idea oli, että mies makasi kahden piikkimaton välissä ja joku yli satakiloinen mies seisoi siinä päällä.

Yllä olevassa kuvassa jousisoitinkvintetti, joka tanssi smanaikaisesti kun soittivat. Menivät ihmisten pöydän ääreen soittamaan ja olivat oikein hymysuisia. Sai minut erittäin hyvälle tuulelle. Kaikki jotka pidätte markkinatunnelmasta ja hivenen taiteellisuudesta, niin Lontoossa käydessänne, menkää ihmeessä Govent Gardeniin, lämpimästi suosittelen.

Löysimme mukavan ravintolan, missä oli upea salaattipöytä!!!!

Piccadilly Circus oli täynnä ihmisiä ja katutaiteilijoita. Pääsimme kuvaan muutaman kanssa. Tässä mies ja tuulinen päivä...

Ja tässä joku cowboy, jonka kanssa Jossu pääsi poseeraamaan. On se rankkaa työtä seistä päivä tuollaisessa meikissä ja pysyä yhdessä asennossa monta monituista sekuntia. Välillä oikein toivottiin, että joku olisi käynyt laittamassa kolikon, että sen reisilihakset ja silmät saisivat hetken huilata.

Sunnuntaina sitten Lontoota tarpeeksi kierreltyämme, hurautimme junalla Salisburyyn ja sieltä meille kotiin Amesburyyn. Itse olin tullut kipeäksi viikonlopun aikana, ääni lähes lähti ja sain kummallisia kuumia aaltoja vähän väliä, joten olin entistä laiskempi emäntä. Onneksi Jossu leikki välillä Elmon kanssa, niin sain huilata.

No meidän suunnalla käydään luonnollisesti katsomassa kivikasa ja teimme shoppailuretken Primarkiin. Varoitin kyllä Johannaa siitä kaupasta ja sitä hän itsekin kauhisteli, että miten kamala kauppa, sinne saisi upotettua vaikka kuinka paljon rahaa... ;) Viimeisenä päivänä olikin matkalaukun punnitus ahkerasti että sai kilot osumaan kohdilleen kaikista tuliaisten ja joululahjojen lisääntyneestä määrästä matkalaukkuun.

Kävimme myös kiertelemässä maaseudulla ja ruokkimassa joutsenet sekä sorsat. Johanna sai tuplakierroksen, sillä hän pääsi fiilistelemään teinivuosiaan eli Akin prätkän kyytiin. Johanna ei meinannut millään toipua siitä endorfiini pläjäyksestä mikä prätkäajelu hänessä aiheutti.

Joutsenet tulivat lähes kädestä syömään.

Kiitos Johanna kun tulit käymään ja kiitos kaikesta avusta.

Muista kertoa terkut kaikille... :) Kummipojalle suukkoja!