Tälläisen DUCATI Monster-merkkisen motskarin Aki sitten lopulta osti. Se on sininen kuten huomaatte ja tuhat kuutioinen. ;) Verovapaana ja halavalla. Itse en ole ollut vielä kyydissä, enkä ole ajanutkaan. Saa nähdä saanko ajaakaan, on niin paljon tehoja ja painava. Akille kun noi rautaiset hevoset ja kärryt ovat niin rakkaita. Kuten esimerkiksi nyt on tullut autonkäytön rajoitteita, kun menin naarmuttamaan hänen rakastaan. Eli bemaria. Itselläni kun on Volkkari mikä mahtuu paikasta kuin paikasta, mutta sitten tuolla Akin bemarilla pitää ajaa NIIN varovasti korokkeista tai vastaavista kun seon niin matala ja turha yrittää mitään taskuparkkia, kun se on niin iso.
Joskus mulla on vaikea hahmoittaa kuinka iso oma kroppani on, että persus saattaa osua johonkin tai jäädä jumiin, niin arvatkaa minkälaista on Bemun kanssa. Pitäis osata hahmottaa jokainen etu- ja takakulma. No, siis siinähän kävi niin että ahtaassa bensa-asemalla ajoin kävelyvauhtia, enkä tosiaan hahmottanut auton etukulmaa ja kuului vain kirsk-kirsk ja etukulma naarmulla. Akilla meni pari päivää toipua asiasta ja minulle auton käytön rajoitusta...
Jos joku ottaa tämän liian tosissaan, niin Akia puolustaakseni, siihen menee minun tämän vuoden kolmen kuukauden palkka. Että kai sitä saa vähän harmistuakin.
Ja tässä on se komia miäs uniformu päällä.
1 kommentti:
On kuin Martti Suosalo sarjasta "Kaverille ei jätetä" Ryhtikin on ihan viimeisen päälle ja kädet taskuissa. ;-D
Leikki leikkinä! Terkkuja sinne ja koitahan olla kolhimatta niitä vehkeitä.
Lähetä kommentti