"LCSF on nuorten naisten järjestö, jonka mottona on ”ystävyys, suvaitsevaisuus ja palvelualttius”. Tavoitteena on tukea jäsenten henkistä kasvua, kehittää itsenäistä ajattelu- ja esiintymiskykyä sekä yhteiskunnallista vastuuntuntoa ja edistää kansainvälistä ymmärrystä ja ystävyyttä. Lisäksi, toiminta eri aloja edustavien naisten kesken luo mahdollisuuksia luontevalle ja tehokkaalle verkostoitumiselle. Järjestö ei ole poliittisesti eikä uskonnollisesti sitoutunut."
Esimerkkinä mitä meidän kokoontumisissa tapahtuu: pidämme vuorotellen esitelmiä, keskustelemme ajankohtaisita asioista, osalllistumme joihinkin tempauksiin sekä ennenkaikkea tuemme toisiamme. Toiminta alkoi täällä Englannissa ja ajattelinkin käydä tutustumassa aloittaneen klubin kokoontumisessa jos se on vielä elossa. Jos ei, niin sitten lähialueen klubissa. Jännää!
Ensimmäiset päivät vietimme tässä meillä ja kotikylässä kävelemällä. Dynamic Duo pisti haisemaan: meidän huusholli oli siistimpi kuin varmaan koskaan aiemmin. Ennen minulla on ollut vaikeuksia ottaa apua vastaan, mutta nyt kun on oppinut hyväksymään omat voimavarat (lue: laiskuuden) niin ei ole mitään ongelmaa.
Siskot toivatkin huimat tuliaiset. Lähes kaikki muut suomalaiset asiat paitsi saunan: ruisleipää, suklaata, salmiakkia, purkkaa, muumi-xylitolkarkkia. Helpottaa koti-ikävään. Sauna olis kyllä ollut kiva! Vartalonkuorinta aine on saanutkin aivan uuden merkityksen täällä. Välillä tuntuu, että on ällö kerros likaa iholla, että tarttis kunnon pehmennyksen saunassa...
Ja pimut hyppäs bussiin ja nokka kohti merenrantaa. Tavoitteena: RELAX. No, mitä se tarkoittaa meille? Tietenkin hyvässä seurassa syömistä, juomista ja SHOPPAILUA!!!! Ensiksi suuntasimme hotellille viemässä kassit. Siellä huomasimme, että hotellin Spassa on mahdollisuus ottaa St Tropez rusketus. Voi jummi jammi, mennääns kahtommaa mikä se on ja paljonko se maksaa. Noh, likathan sai het ajan ja niin sitä mentiin ruskettumaan. Pitäähän sitä olla rusketus kun käy ulkomailla!!!
Tytöt ennen St Tropezia
Ja jälkeen... Ottivatko he samalla hampaiden valkaisun? Tämä oli vielä kaikenlisäksi se miedompi rusketus. Kuinkahan sitä olis tullut pissit housuun nauramisesta jos olisivat ottaneet sen rankemman?
En minä nyt ihan kalkkis ole tuossa vierellä. Olin ottanut ihan omat St Tropezit edelleisenä iltana kotona... Näytä mulle missä sul on rusketusraidat, piirrä ne kartalle.
Ja voi elämän kevät mitkä rusketusraidat!!! Rusketussuihkussa tuli pitää pikkarit jalassa, niin siitähän tuli oikein kivat rajat, etenkin jos päälläsi oli oikein pitsiset kalsarit!!! Meikä repeili niin kun mä näin ne!
No nyt sitten hyvin ruskettuneina (eikä tarvinnut edes rannalle mennä) shoppailemaan.
Vein tyttäret ensimmäiseksi Primarkiin, sillä arvelin, että sieltä tekee hurjimmat löydöt. Ja niinhän siinä sitten kävi, että kun lounasaika koitti tytöt olivat ehtineet kiertää varmaan 1/4 kaupasta. Ja niinhän siinä kävikin, että mihinkään muuhun kauppaan ei tarvinnut mennäkään! Shoppailua klo 11-18 pelkästään yhdessä kaupassa. HIH! Itse tein enemmänkin löytöjä pojille kuin itselleni. Ostoskasseja oli niin paljon, että oli pakko mennä taksilla takaisin hotellille, ei niitä olisi jaksanut kantaa. HIH! Taksikuski kysyi, että mistä olette nuo rusketukset saaneet. Vastattiin tietty, että TÄÄLTÄ! Eikä edes puijattu. HIH!
Ruokailu oli kyllä ihan mainitsemisen arvoinen juttu. Menimme Portugalilaiseen ravintolaan ja lihan himo silmissä, kuvittelimme tilaavamme mitä mehevimmän pihvin. Oikein muka ammattigulinaristisesti tilasimme rare, medium ja well done:t. Ja mitä meille eteemme tuotiin? Leivitetyt pihvit, joita oli pidetty rasvakeittimessä eri aikoja. Toiset leikkeet olivat aivan valkoisia ja minun rare oli kaikista kypsin. Mitä se kokki mahtoikaan ajatella? Hyvin suomalaisittain ei sitten kehdattu sanoa mitään, syötiin se mitä lautasilta pystyttiin ja maksettiin mukisematta. Suurin kosto oli se, että ei jätetty tippiä. Siitäs saivat niin että tuntui.
Ja sitten Tescon kautta valmistautumaan ja humaltumaan.
Kimulit valmiina bailaamaan!
Bournemouth on täynnä tälläisiä leijonia, otimme poseerauksen yhden sellaisen kanssa.
Kaverikuvassa. Kiersimme monta pubia ja suosikkipaikaksi osoittautui pubin ja yökerhon välimalli, missä oli lämmitetty terassi. Suosikki juomaksi illan aikana muodostui Tequila Rose. Niitä tarjoiltiin sellaisista koeputkista, hauska idea. Valokuvaus näyttää olevan Brittien juttu tällä hetkellä: yhdessä baarissa käytiin ottamassa "kaverikuvia" tietyssä paikassa ja se näkyi isoilla screeneillä jonkin aikaa. Sekä toisesta paikasta valokuvaaja kuvasi hauskaa pitäviä ihmisiä ja myivät niitä avaimenperinä. Pitihän sellainen ottaa muistoksi!
Minulla ja Satulla tanssijalka vipatti ja näytettiin Bournemouthille miten bailataan!
Eilen juotiin hilpeänä kaljaa, tänään istutaan kalpeana hiljaa. Aamulla palasimme bussilla takaisin kottia ja YLLÄTYS, YLLÄTYS, Elmo oli tullut kipeäksi. Kova kuume ja yskä. Tämä sairastelu kyl syö niin naista kuin poikaa. Maanantaina sitten lääkäriin ja tämä lähetti meidät sairaalaan umpisuoliepäilyn vuoksi. Meinasi alkaa ihan ahdistamaan. Lopullinen diagnoosi oli kuitennii tulehdus kurkussa, keuhkoissa ja korvissa. Päästiin melko pian pois. Kyllä minuu vähän ihmetyttää tämä sairastelu... Vai onko sitten seuraus keskoisena syntymisestä, kuten lääkärikin vihjasi. Antibioottikuurille sitte ja viikko sisällä kökkimistä.
Elmon suosikkileikki on pikkuautoilla toiselta toiselle lähettäminen ja se tuli myös vieraille tutuksi. Hän pystyisi tekemään sitä pari tuntia putkeen. Vieraat kokivat sen jopa rentouttavana, itse kun sitä tekee päivästä toiseen, niin tuntemukset saattavat olla välillä hieman toiset. Sitten pelailtiin dominoa, Junior Unoa ja muistipeliä. Voi poika poloista! Kumpa ei tulisi enää kipeäksi.
Ja kukas se siellä meidän sisätiloissa taas lenteli? No räksähän se siinä. Vaikka nuo ärsytykset ovat syöneet puolet kirsikoista, niin silti pidän niistä enemmän ulkona kuin sisällä.
Sitten käväisimme perusretkellä Kivikasan luona, minulle reissu oli 5-6. No problem, meikä toimii jo sujuvasti oppaana.
Tälläinen lohikäärmepuska löytyi Salisburystä, kun valjastin plikat kylille kartan kanssa tutkailemaan, kuten turistit konsanaan. Huipuinta oli että oli seuraa ja parannettiinkin maailmaa oikein urakalla.
Meininki oli todellakin Let's Go ja tytöissä on hieno piirre, mitä minun pitää itsestäni kaivella, että he huomaavat elämän pienetkin asiat ja osaavat nauttia niistä.
Kiitos mukavista ja antoisista päivistä siskot! Ja kiitos dynamic Duolle kun toimitte joka monitoiminaisina tääl meirän kämpäs. IIIISOOOOTTT HAAALIIIT!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti