Sahalahdelta minun suuntani siis jatkui kohti Vilppulaa, missä olen asunut lukioikäni ja vähän rapiat ja missä vanhempani sekä siskoni asuvat edelleen. Odottelin kyytiä Tampereella sillä hyvä ystäväni Päivi oli minulle sellaisen järjestänyt.
Tähän väliin voisin kertoa yhdestä harrastuksestani: tuntemattomien ihmisten kyyläämisestä ja arvioimisesta. Se on ihan hyväntahtoista ja koska on kyseessä tuntemattomat ihmiset ja omat ajatukset, niin kukaan ei voi loukkaantua. Tässä kootut ajatukseni ihmisten kyylämisharrastuksesta:
Tähän väliin voisin kertoa yhdestä harrastuksestani: tuntemattomien ihmisten kyyläämisestä ja arvioimisesta. Se on ihan hyväntahtoista ja koska on kyseessä tuntemattomat ihmiset ja omat ajatukset, niin kukaan ei voi loukkaantua. Tässä kootut ajatukseni ihmisten kyylämisharrastuksesta:
- Tuon kannattais aloittaa joku liikuntaharrastus.
- Voi miten kauniit silmät tolla on.
- TG = totally Gay
- Oikein sievä tyttö, mut MIKS SE ON LAITTANU TON VÄRISET LEGGINGSIT????
- KP = Kyllä panisin
- Noi käy teatterissa, entisiä opettajaisihmisiä.
- Noi on varmaan jollain tietokonealalla...
- Toikin olis hirmu nätti tyttö jos se vaan hymyilis, ehkä sillä on huono päivä...
- jne.
Suon niinku yhden ajatuksen per henkilö. Se saattaa olla ura arviointia tai kenties hänen harrastusarviointia tai parisuhdestatusarviointia. Tätä on helppo harrastaa kaverin kanssa ulkomailla, sillä monikaan ei ymmärrä Suomea, silti kannattaa olla varovainen. Mä tiedän että moni harrastaa tätä samaa harrastusta, mut ei välttämättä kehtaa paljastaa sitä kun täähän ei tavallaan ole kauheen kohteliasta... Tätä siis harrastin odotellessani kyytiä Vilppulaan.
Saavuin Life-Coachini Päivin luokse ja maailman parantaminen alkoi välittömästi. Meillä on sellainen ratkaisukeskeinen tapa jutella asioista, että mietimme eri tapoja toimia tai käsitellä asioita. Joskus mietimme ihan liikaa... Mutta pitipähän Suomessa asti taas käydä tutkimassa itseään.
Päkällä kaksi aivan ihanaa koiraa: Bernin paimenkoira Amanda ja Labradorinnoutaja Iiris. Todella helluja ja hassuja koiria kumpikin.
Saimme päähämme muuttaa Päivin asunnon huonekalujen paikkaa, sillä Päkän poikaystävä oli tuonut Tampereen tuliaisia Päkälle: sohvan. Ja johan alkoi huonekaulut liikkumaan, kun kaksi vahvaa naista laittaa haisemaan.
Päivi antoi luvan julkaista kuvia kämpästään, mutta sanoi, että ei saa sitten hehkuttaa, että häntä alkaa muutoin hävettämään. No, muttakun mä tykkään et päivillä on sisustussilmää. Tässä kuvassa siis uusi Tampereen tuliaissohva.
Tukholmasta ostettu peuran pää.
Ikean hankinta.
Telkkarikulmaus.
Hienot kehykset.
Lepotuoli sai uuden paikan lasitetulta parvekkeelta.
Osan reissusta olin sitten vanhemmillani ja pääsin äidin hyvien patojen ääreen. Saunassa piti käydä niin usein kuin mahdollista, se oli NIIN mahtavaa!!! Teimme siskoni kanssa pika-Tampereen reissun.
Koskikeskusksen terassille siiderille (ja Jenni joi tietenkin vain kokista, koska täyttää vasta syyskuussa 18 vee ;)) ja sormiruokaa ja koska olen siskoni kummi, tietenkin toimin hänen hengellisenä kasvattajana ja sen lisäksi keskustelimme kaikkea siskojen juttuja.
Ihana, ihana aurinko paistoi, mitä englannissa ei paljoa tänä kesänä ole näkynyt! Oli pakko laittaa käsi tuohon kohtaan, sillä siinä sijaitsi maailman suurin finni.
Ja lopuksi Koskipuistoon muiden pulsujen kanssa. Me lähinnä katselemaan kaunista maisemaa ja luontoa. Kyllä sitä ihmeesti alkaa arvostamaan eri asioita kotomaassaan, kun on jonkun aikaa poissa.
Kiitos vieraanvaraisuudesta Päkälle ja kotiporukalle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti